torstai 31. maaliskuuta 2016

Zoeva Cocoa Blend

 
Vilautin tätä palettia viime vuoden lempparituotteista kertovan postauksen yhteydessä, mutta kunnon kiusaajana en silloin edes avannut kantta. Tänään avataan. 

Tein saksalaiselle Zoevalle viime vuonna kaksikin sivellintilausta, joista ensimmäisen yhteydessä ostin kokeiluun myös pari luomiväripalettia. Cocoa Blendin lisäksi minulla on laatikossani Rose Golden, joka sekin on kiva, mutta ei ihanuudessaan aivan tätä tasoa. Zoevan luomivärit ovat yleisesti ottaen erittäin laadukkaita ja pidettyjä, hinta-laatusuhdekin kohdallaan. Tätä juttua kirjoittaessani tosin huomasin, että paletit näyttävät kallistuneen muutamalla eurolla siitä kun itse tilailin. Siitä huolimatta hinta on edelleen erittäin kohtuullinen.

Pahvikantisessa paletissa on kaksitoista luomiväriä eri koostumuksilla. Hohtavan satiiniset ovat laadultaan parhaita, mutta mattasävyissäkään ei ole valittamista. Kaakaopaletissa on pääosin lämpimän ruskeita ja kultaisia nappeja, mutta myös upea harmaanvioletti ja metallinen punainen sävy. Napit ovat suurin piirtein kahden euron kolikon kokoisia ja sävyillä on suklaa-aiheiset nimet.


 
Swatch-kuvasta luomivärien laatu välittyy aika hyvin. Mattasävyissä on levittäessä pientä jauhoisuutta, mutta sitä on yleensä aina, merkistä riippumatta. Norsunluunvärinen Bitter Start on vaaleaihoiselle tosi toimiva sävy kulmaluulle tai muun meikin häivyttelyyn. Substitute For Love ja Freshly Toasted ovat sellaisia punertavan ruskeita, joita käytän meikissäni yleensä aina. Superhyviä esimerkiksi viileänsävyisten sinisten tai vihreiden sumusilmämeikkien häivyttelyyn. Beans Are White puolestaan on hyvin tummana mattaruskeana täydellinen alaluomen ja silmän ulkonurkan skarppaamiseen.

Pure Ganache on kaunis kultainen, hyvin samanlainen kuin Urban Decayn Half Baked, vain hitusen lämpimämpi. Warm Notes taas on täydellinen dupe MACin Cranberrylle, paitsi että Warm Notesissa on enemmän pigmenttiä ja se levittyy tasaisemmin. Subtle Blend on hohtava keskiruskea, jossa on kultainen vivahde. Tosi nätti, sopii arkeen ja juhlaan. Kuten on myös Delicate Acidity, harmahtavan rusehtavan violetihtava hybridisävy.

Sweeter Endistä en ole vielä oikein saanut otetta. Sävynä se on uniikki, mutta en ole keksinyt mitä tekisin sillä. Se on hyvin lähellä ihoni omaa sävyä, mutta mukana on beigeä, kultaa, vaaleanpunaista ja harmaata. Vähän kummallinen tapaus. Infusionista en pidä kovin paljon. Se on väriltään rusehtava hiilenmusta, koostumukseltaan kuivahko ja täynnä pientä kultaista kimallusta. Vaikea. Mutta kaikki muut ovat ihania.


Tässä malliksi meikki, jossa olen käyttänyt yhdeksää paletin sävyistä. Pois jäivät ainoastaan nuo kaksi, joista en niin pidä sekä violetihtava Delicate Acidity. Liikkuvan luomen keskiosassa on punaista Warm Notesia, sisäosassa kultaista Pure Ganachea ja ulkonurkassa tummanruskea Beans Are White. Alaluomelle latoin hohtavan ruskeaa Subtle Blendia, minkä lisäksi alapuolellakin on ulkonurkassa tummaa mattaruskeaa ja sisäosassa kultaa.


Kulmaluulta alaspäin tullaan häivyttelysävyillä. Liukuvärissä ylimpänä on mattavaalea Bitter Start, seuraavana vaaleanruskea Substitute For Love ja punaruskea Freshly Toasted. Luomivakoon mennessä väri tummenee samaksi ruskeaksi kuin silmän ulkonurkassa. Ripset ovat House Of Lashesilta, taas. Näiden nimi on Iconic.

Millainen suhde sinulla on Zoevaan? Kai teillä on jo suhde?

maanantai 28. maaliskuuta 2016

Näytä sarves

Inhoan etanoita. Pieniä, isoja, kuorella tai ilman, kasvimaalla, metsässä, pihalla, sienessä, INHOAN. Siitä huolimatta tämä ei ole ensimmäinen kerta kun olen hieronut etanaa naamaani ja pitänyt siitä. Testasin viitisen vuotta sitten Baba de Caracol -etanageeliä ja tykkäsin kovasti. Sittemmin limavoiteet ovat jääneet, kun kasvorasvoja on tullut kokeiltavaksi blogin kautta enkä ole raskinut panostaa hintavampiin purkkeihin.


 

Etanaliman tehokkuus ihon korjaajana kuitenkin kiehtoo edelleen, ja viime kerralla kokemukset olivat vakuuttavia. Päätin siis tarttua ällötystä sarvista toistamiseen, ja tilasin uudet aineet. Mainittakoon, että tein tilauksen viime vuoden heinäkuussa, kun Missha avasi baltialaisen nettikauppansa - blogini on tarkasti ajan hermolla! Oikein mainio nettikauppa muuten, tilailin sieltä kaikenlaista. Näitä tuotteita olen käyttänyt viime kesän jälkeen melkeinpä viikottain, välillä kuuriluontoisemmin, välillä säännöllisesti. Pohja alkaa pikku hiljaa paistaa, mikä innotti rustaamaan näistä muutaman rivin.


 
Misshan Super Aqua Cell Renewal Snail -tuotesarja vaikutti kautta linjan todella kiinnostavalta, mutta ensi alkuun päädyin tilaamaan seerumin ja kosteusvoiteen. Niitä on tarkoitus käyttää yhdessä: ensin kasvoille levitettävä Skin Treatment -seerumi helpottaa Essential Moisturizer -voiteen imeytymistä ja tuo lisäkosteutta. Talviaikaan olen välillä sekoittanut seerumiin myös muutaman tipan jotain kasvoöljyä, ja hyvin on toiminut. Kuitenkin oma ihoni tarvitsee seerumin lisäksi myös tuon voiteen, joka onkin superkosteuttavaa settiä.

Olen näistä molemmista totaalisen äimistynyt, syitä on kolme:

Ensiksi, etanaliman pitoisuus on tuotteissa ihan huikea. Kosteusvoiteen ainesosaluettelossa se on ensimmäisenä, seerumissakin heti toisena veden jälkeen. Misshan sivuilla kerrotaan voiteessa olevan jopa 40 % limaa ja seerumissa 30 %. Houkuttelevan kuuloinen myyntivaltti, ainakin allekirjoittaneen korviin.

Toiseksi, kummassakin pullossa on 130 ml tavaraa.
Tavallisessa kasvovoiteessa on yleensä 30-50 ml.

Kolmanneksi, yksi 130 ml pullo maksaa alle kolme kymppiä. Hämmentävää.


 
Etanalima korjaa ihon vaurioita silmin havaittavalla tehokkuudella. Itselläni nämä ovat auttaneet sekä kuivuuteen että epäpuhtauksiin, tasoittaneet ihon sävyä ja tuoneet heleyttä. Koostumukseltaan juoksevahkossa seerumissa on liman lisäksi myös aimo tujaus hyaluronihappoa, toista suosikkiainettani. Limainen valkoinen voide on geelimäistä ja todella kosteuttavaa. Olen levittänyt sitä varsinkin iltaisin ihan reilun kerroksen ja antanut rauhassa imeytyä ihoon yön aikana.

Rehellisyyden nimissä täytyy kertoa, että näissä on huonojakin puolia. Kaksi. Voide kirvelee silmiä, jos sitä levittää huolimattomasti, ja korkeita lasipulloja voi loppua kohden olla vaikea saada kokonaan tyhjäksi. Jälkimmäisestä minulla ei ole vielä käytännön kokemusta, mutta vaikuttaa siltä, että varsinkin voide on liian tahmaista, jotta viimeiset rippeet tulisivat pumppupullosta ulos suosiolla.

Tuotteiden valmistuksessa ei vahingoiteta etanoita. Ainakaan paljon. Eikä toisaalta haittaisi vaikka vahingoitettaisiinkin.
b:section-contents id='footer-2-2'/>